Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Madelief Rewa

 

Virallinen nimi Madelief Rewa Kutsumanimi Manta
Rotu, sukupuoli Hannoverinhevonen, tamma Syntynyt 17.06.2016
Väri, säkäkorkeus Ruunikko, 162 cm Rekisterinumero VH16-011-0392
Omistaja Sonja VRL-11911 Kasvattaja Breawa
Painotus Esteratsastus Koulutustaso ko. HeA, re. 140 cm
Ikääntyminen 4-vuotias 15.10.2016 / 8-vuotias 16.09.2017
Meriitit EV-I (36 p.) KTK-III (69 p.)

Karsinat ovat täpötäynnä, laatispaperit pyörivät jaloissa ja aika on kortilla, mutta silti aina jostain löytyy unelmien hevonen, jolle jollain ihmeellä onnistuu taikomaan tilaa tallista. Madelief Rewa oli sukunsa puolesta laumaani niin haluttu yksilö, etten voinut vain ohittaa sitä. Näin kavereiden kesken Mantaksi kutsuttu tamma on osoittautunut erittäin hyväksi ellei täydelliseksi ostokseksi!

Manta ei ole mistään reaktiivisimmasta päästä ja se tykkää muutenkin ottaa asiat rennosti. Toisin kuin voisi luulla, tämä ei silti suinkaan tarkoita, että Manta olisi jotenkin kehno kilpahevonen. Päinvastoin kultamussuni on vain harvinaislaatuisen helppo kilpahevonen. Se osaa ottaa asiat asioina eikä järkyty yllätyksistä tai muutoksista ja suhtautuu kaikenlaisiin haasteisiin innokkaan tyynesti. Jostain ihmeen syystä termi rauhallinen yhdistetään aina nopeasti laiskaan, hitaaseen ja huonokuntoiseen, mutta mitään sellaista Manta ei tosiaankaan ole. Se on rauhallinen riippumatta tilanteesta, mutta tämä ei suinkaan ole pois tamman kyvyistä. Se on hallittavissa ja tyyni kaikissa askellajeissa, kaikenlaisten tehtävien parissa. Mantan voi koota laukkaamaan lähes paikallaan tai sitten sen voi ongelmitta kiidättää sellaiseen vauhtiin, että parhaimmat laukkahevosetkin jäisivät kakkosiksi. Esteiden ylitykset tamma hoitaa ilolla mutta huolella aina maapuomeista oman tasonsa jättiesteisiin. Myös kouluratsastus kulkee Mantan kanssa oikein hyvin, mitä nyt tamma tarvitsee hieman ylimääräistä tukea saadakseen rytmin kohdilleen. Sama pätee myös esteradoilla. Mantaa ei voi jättää suoriutumaan ihan yksinään, ihan niin taitava se ei ole, mutta jos kuski keskittyy ja hoitaa homman kotiin, Mantakin voi loistaa kuin kirkkain tähti.

Ratsastuskehän ulkopuolellakaan Manta ei ota turhaa stressiä yhtikäs mistään. Sen voi surutta antaa pienten lastenkin käsittelyyn. Tilanteesta toiseen Manta seuraa ihmisten ohjeita kuuliaisesti ja kyselemättä tyhmiä, toisen kuin monet kovan tason kilpahevoset, joilla tuntuu olevan sanottavaa joka asiasta. Eläinlääkäri, kengittäjä ja muut hevosen parhaisiin ystäviin lukeutuvat hoivahenkilöt saattavat hieman herättää tamman epäilyksiä, mutta jos iskee muutaman heinän korren turvan eteen niin johan nekin sarastavat huolet haihtuvat. Manta elää hetkessä ja sen kanssa touhuilu onkin aina poikkeuksetta rentouttavaa. Pahin mitä tämä nelijalkainen voi sinulle tehdä on astua vahingossa varpaillesi, sillä se unohtuu joskus haaveilemaan ja saattaa epähuomiossa unohtaa oman kokonsa ja neljä raajaansa.

Sukutaulu

i. Cranleigh Bristol
hann, 167 cm, rn, GB
ii. Bristle GER
hann, 168 cm, rn, DE
KTK-II, ERJ II, YLA2
iii. Brihof evm
iie. Sorena evm
ie. Sheila GER
hann, 165 cm, rn, DE
iei. Sheldon evm
iee. Masteria evm
e. Mathilde BRE
hann, 155 cm, rn
ei. Roseberg's Monacó
hann, 172 cm, rn, US
YLA3, HANN III
eii. Roseberg's Adidás evm
eie. Roseberg's Móna-Lisa evm
ee. Lands of Empathica
hann, 168 cm, rn
eei. Land of Ireland evm
eee. Lake of Ground evm
 

Jälkeläiset

Syntynyt Varsa Isä
00.00.0000 o./t. Nimi Nimi

 Kilpailukalenteri

Näyttelyt
31.05.2017 - VSN - Adina - hann-tammat - 3/9 - RCH
ERJ: 30 sijoitusta, 3 CUP-sijoitusta
03.10.2016 Rappadan 140cm 2/33
18.10.2016 Zodiac Stable 140cm 4/30
02.12.2016 Romilly 140cm 2/44
03.12.2016 Romilly 140cm 1/44
04.12.2016 Romilly 140cm 2/44
09.12.2016 Romilly 140cm 6/44
11.12.2016 Starberry 130cm 3/29
14.12.2016 Starberry 130cm 4/29
15.12.2016 Starberry 130cm 1/29
17.12.2016 Romilly 140cm 1/50
23.12.2016 Romilly 140cm 1/50
27.12.2016 Romilly 130cm 1/37
31.12.2016 Kuuralehdon hevostila ERJ-CUP 130cm 2/72
31.12.2016 Romilly 140cm 1/26
01.01.2017 Romilly 140cm 1/26
05.01.2017 Romilly 130cm 5/41
06.01.2017 Romilly 130cm 6/41
09.01.2017 Romilly 140cm 6/51
10.01.2017 Romilly 130cm 2/41
15.01.2017 Romilly 140cm 4/51
16.01.2017 Romilly 140cm 2/46
17.01.2017 Romilly 140cm 2/46
18.01.2017 Romilly 140cm 6/51
01.02.2017 Royal Gear 140cm 2/28
21.02.2017 Colosseum 140cm 4/38
22.02.2017 Colosseum 140cm 4/38
28.02.2017 Hukkapuro ERJ-CUP 140cm 9/127
28.02.2017 Colosseum 130cm 2/34
30.03.2017 KK Bailador ERJ-CUP 140cm 2/71
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       
       

Päiväkirja

01.09.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Uusien tulokkaiden vapauttaminen villiin länteen, tai siis näin ihmisten näkökulmasta ihan vain tarhaan, on aina yhtä jännittävä tapahtuma. Yleensä kovin rento ja rauhallinen Manta oli suorastaan hieman jännittynyt, kun se hiippaili kohti uusia kavereitaan syystuulessa. Porukan nuorin neiti Chiona ei pahemmin kiinnostunut mistään muusta kuin taskujeni sisällöstä, eikä se tainnut edes huomata, että oli tapahtunut jotain muutoksia sen pienessä laumasa. Kasvattamistani hevosista vallattomin, Thalia, sen sijaan jaksoi tutkia Mantaa oikein tuntitolkulla. Kun Manta ymmärsi, ettei häsläävä, kookas ruunikko aikonut syödä sitä, se asettui huoletta lepäilemään ja jätti huomiota kerjäävän kaverin täysin ilman noteerausta.

Thalia ei kauaa jaksanut olla seinäruusuna vaan kyllästyi hetkessä tylsän rauhallisiin lajitovereihinsa. Se päätti laumahierarkian selvittämisen sijaan keskittyä Mantan upouuden punaisen sadeloimen tuhoamiseen. Olin jo ärsyyntyneenä matkalla häätämään Thaliaa loimen kimpusta, eihän minulla ole varaa ostella uusia joka viikko, mutta Manta ehtikin ensin. Se ei selvästikään oikein ilahtunut ajatuksesta, että olisi joutunut strippaamaan loimettomaksi vilpoisen tuulen pauhatessa ja vieläpä melkein tuntemattomassa seurassa. Manta yllätti sekä minut että Thalian näpäyttämällä hampaansa hulluhkon kaverinsa kylkeen ja inahtamalla tykin laukausta muistuttavalla voimalla. Thalia päätti jättää leikit heti sikseen ja lähti yksinään temmeltämään tarhan toiselle puolelle. Chiona sen sijaan heräsi tässä vaiheessa horroksestaan ja alkoi reippaasti rapsuttamaan pikkuisen Mantan säkää. Laumaan sopeuttaminen olisi voinut mennä paljon huonomminkin! Ja ennen kaikkea olen vihdoin löytänyt hevosen, joka saa pidettyä Thalian kurissa!

04.09.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Manta pällisteli minua silmät pyöreänä, kun raahasin sitä aamuvarhaisella kohti maneesia. Tamma oli selvästi tyytymätön siihen, että sen rakkaat heinät olivat unohtuneet tallin puolelle. Ruunikko mateli kuin etana konsanaan, vaikka kuinka yritin sitä kannustaa ja vakuuttaa, että luvassa oli hauska homma. "Saat juosta maneesissa ihan vapaana, eikös ole mukavaa?" tiedustelin tovin kuluttua, kun napsautin narun irti Mantan riimusta. Se katsoi minua aivan ymmällään ja vilkuili avaraa tilaa mietteliäästi. "Sinne vaan, anna mennä", kannustin. Kun tamma ei tajunnut muuten lähteä liikkeelle, heilautin narun kevyesti sen takamukseen. Manta katsahti minuun syvästi loukkaantuneena ja poistui sitten paikalta lennokkaassa ravissa. Ehdin jo innostua, että kyllä tästä vielä vauhdikas eläin tulee, mutta ehdittyään maneesin keskelle tamma teki taidokkaan liukupysähdyksen ja muutaman kuopauksen jälkeen se suorastaan romahti joustavalle hiekalle ja kuorrutti itsensä hartaasti tomulla ja geopat-suikaleilla.

Annoin Mantalle mahdollisuuden tähän touhuiluun ja odottelin hyvän tovin, mutta tamma jäikin ottamaan nokosia, eikä enää vaivautunut nousemaan. Talsin reippaasti unisen ruunikon luo ja hätyyttelin sitä nousemaan. Pieni pallero ei kuitenkaan suostunut edes avaamaan silmiään. Vaikka yritin esittää tomeraa ja napakkaa, en kuitenkaan lopulta voinut pidätellä naurua. Istahdin tamman viereen ja nojasin pääni sen pehmoiseen kylkeen. "Olethan sä maailman paras nojatuoli, mutta kyllä sun pitäis myös opetella juoksemaan", totesin hymyillen ja rapsuttelin Mantan korvan taustaa. Ruunikko huokaisi syvään ja ilmaisi harvinaisen selvästi, ettei se päivä olisi tänään. Tänään me oltiin nojatuoli ja sohvaperuna, ei kilparatsu ja -ratsastaja.

Kuvat © Dressurpferde SV (with permission) ~ Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse

©2018 Royal Gear ♔ - suntuubi.com